Ozone Player on Otso Pakarisen luomus ja aikaisemmin muun muassa Tapa Paha Tapa –ryhmässä vaikuttanut Pakarinen on ennen Orange Applesia julkaissut Ozone Player nimen alla jo neljä albumia, joten eittämättä voidaan puhua tuotteliaasta muusikosta. Pakarisen lisäksi Orange Applesilla kuullaan muutamia vierailevia muusikoita, jotka tuovat mukavaa lisämaustetta ja vaihtelua albumille.
Ozone Playerin Orange Apples albumia on vaikea kategorisoida. Vaikutteita on otettu ennakkoluulottomasti ja häpeilemättä useista eri musiikkityyleistä ja tuloksena on mielikuvituksellinen ja arvaamaton kokonaisuus. Orange Applesilla rikotaan rajoja eikä mennä siitä missä aita on matalin. Lähes täysin instrumentaalinen levy on pääosin syntikkavetoinen, mutta monipuoliset soundit ja melodiat tekevät albumista yllättävän vivahteikkaan ja moniulotteisen.

Albumin avaava Extrasensory Deprivation aloittaa eriskummallisen kuuntelukokemuksen, josta ei yllätyksiä puutu. Levyn nimikkoraita, Orange Apples, on rakennettu itämaisia vaikutteita omaavan melodian ympärille ja reilu kahden minuutin paahto on vauhdikasta kuunneltavaa. Haikeilla pianomelodioilla ja kitaroilla varustettu A Turtle´s Diary eroaa muusta materiaalista edukseen ja onkin omiaan tuomaan leveyttä muuten varsin synavetoiseen materiaaliin.

Parhaimmillaan Orange Apples on miellyttävää ja arvaamatonta kuunneltavaa, mutta paikoitellen levyn omaperäinen soundi ja täysin mielivaltaisen tuntuisesti rakennetut kappaleet menevät aavistuksen yli ja suoraviivaisuudella ja pienellä järjestelyllä tästä olisi saanut vielä enemmän irti. Välillä tuntuu, että mitä omaperäisimmät kikat ja tietty sekavuuden tavoittelu ovat olleet itse tarkoitus, joka on mennyt musiikin edelle.

Timo Korander, Noise.fi